Ostovoima on kääntynyt Suomessa nousuun usean heikon vuoden jälkeen, ja tämä kehitys alkaa näkyä myös asuntomarkkinoilla.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ostovoima jatkaa nousua nyt jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu jatkuu myös vuonna 2026. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kasvaa ennusteen mukaan noin 2,2 % vuonna 2026 ja saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason. Tämä merkitsee, että keskituloisen palkansaajan ostovoima on vuonna 2026 noin 800 euroa parempi kuin vuotta aiemmin ja peräti 2 300 euroa korkeampi kuin vuonna 2023.
Tämä tarkoittaa, että kotitalouksilla on enemmän rahaa käytettävissä, ja on odotettavissa, että kehitys tukee entisestään jo piristynyttä asuntomarkkinaa. Mikäli hallituksen esitys 14 %:n arvonlisäverokannan keventämisestä 13,5 %:iin vuoden 2026 alussa hyväksytään, vahvistaa se kotitalouksien ostovoimaa entisestään.
Ostovoiman kehitystä tukevat myös hallituksen veropoliittiset päätökset. Työn verotusta kevennetään vuonna 2026 noin 525 miljoonalla eurolla, erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta, mikä tarkoittaa, että työn tekemisestä jää enemmän rahaa käteen.
Samalla ylimpien tuloluokkien marginaaliveroja lasketaan ja työtulovähennyksen lapsikorotus nousee jopa 105 euroon per alaikäinen lapsi, mikä parantaa erityisesti lapsiperheiden ostovoimaa.
Yritystoimintaa tukevana toimena hallitus on päättänyt laskea yhteisöverokannan 20 %:sta 18 %:iin vuoden 2027 alussa. Tämä keventää yritysverotusta ja voi pidemmällä aikavälillä vahvistaa työllisyyttä ja kotitalouksien tulo-odotuksia.
Kun ostovoima vahvistuu ja palkat nousevat, kotitalouksilla on parempi kyky kantaa asumisen kustannuksia. Nordea ennustaakin, että vuonna 2026 asuntojen hinnat voivat nousta 2,5 % perustuen asuntokaupan toipumiseen, kysynnän vahvistumiseen ja vähentyvään uudisrakentamiseen.
Kun kotitalouksille jää enemmän liikkumavaraa tuloistaan, ne ovat usein valmiimpia investoimaan parempaan asumiseen – suurempaan asuntoon, remontointiin tai energiatehokkuuden parantamiseen.